Siirry pääsisältöön

Ylioppilastutkinto ohjaa väärään suuntaan


Ylioppilaskokeesta ja lukio-opetuksen kehittämisestä on taas tänä keväänä keskusteltu eri medioissa. Viimeisimpänä aiheesta kirjoitti Anna-Sofia Berner Helsingin Sanomissa sunnuntaina 24.3. Olemme jo aiemmin todenneet, että “onneksi” vielä on vielä olemassa koe, jossa testataan nykymaailmassa tarvittavia taitoja kuten ulkoa oppimista ja jossa vielä kirjoitetaan ihan oikealla kynällä... Valitettavasti yo-tutkinto nykyisellään ohjaa lukio-opiskelijoita valitsemaan helpon reitin hyvään todistukseen - omien mieltymysten ja kiinnostuksen kohteiden kustannuksella.

Fysiikassa “ylioppilaskisoja” varten pitäisi harjoitella mm. sitä, että vektorit on piirretty viivoittimella, kaikki päivänselvyydet ovat siististi ennalta annetun ohjeen mukaisesti argumentoitu ja kuvaajien akseleissa on jaotus oikein. Tuo epäilemättä tylsistyttää ja tekee fysiikasta puisevaa pilkkujen viilausta. Mutta mitäpä emme tekisi hyvien koearvosanojen ja median tekemien ranking-listasijoitusten eteen?

Toivottavasti pääsemme Suomessa pois tästä oravanpyörästä ennen kuin saavutamme Amerikan mallin: oppitunnit käytetään vain erilaisiin testeihin ja tehtävätyyppeihin tutustuen ja niihin vastaten.

Voisiko ylioppilastutkinnossa olla pääsykoemaiset osat? Opiskelija voisi ilmoittautua vaikkapa teknilliseen, lääketieteelliseen tai humanistiseen reaalikokeeseen, jotka voisivat sitten toimia vähintään pääsykokeen osina eri aloille. Kokeissa tehtävät olisivat hyvin soveltavia ja muidenkin kuin oman “leipälajin” tietämyksestä olisi apua. Voisiko reaalikokeissa olla käytännön osuuksia? Kuten mittauksen tekeminen tai “mustan laatikon” komponenttien selvittäminen?

Kevään reaalikokeessa oli uudenlaisena tehtävänä matemaattisen heilurin suunnittelu. Juuri tämän tyyppisiä tehtäviä pitäisi olla lisää. Vastausprosentti tässä tehtävässä jää varmasti alhaiseksi, koska kokelaat ja opettajat yllätettiin vanhasta poikkeavalla tehtävällä. Monelle vastaan saattoi tulla myös aikaraja, koska tehtävän ratkaisu vaatii hieman enemmän aikaa kuin perinteisen tehtävän tekeminen eikä helppoa ratkaisua löydy varmasti yhdestäkään lukion fysiikan oppikirjasta.

Fys YO K2013 +T13 b (Jokeri)
“Heilurikellon keksiminen oli tärkeä vaihe ajan mittauksen historiassa. Lämpötilanvaihtelut aiheuttavat poikkeamia heilurikellon käyntiin. Miten voidaan tehdä lämpötilakompensointi eli tehdä heiluri, jonka jaksonaika ei riipu lämpötilasta? (3 p.)”

Pidämmekö itseämme automaattisesti innovatiivisina ja luovina vai ohjaammeko oppilaitamme ajattelemaan kriittisesti ja luovasti? Kuinka tärkeää on lopulta se, että joku osaa ladella ulkomuistista virheettömästi sähkömagneettisen induktion teorian kaavoineen päivineen tai ainakin tietää, mitä ja miten siihen koepaperiin pitää aiheesta kirjoittaa? Entäpä jos sen litanian sijaan opiskelisikin sitä, miten ja missä ilmiöitä voidaan hyödyntää ja miten itse pystyy ilmiöitä mallintamaan, tutkimaan tai jopa kehittelemään jotakin uutta ilmiön ympärille?
Suomi tunnettakoon jatkossakin innovatiivisuudestaan. Siihen jokainen opettaja voi vaikuttaa.

Kommentit

  1. Erinomainen kirjoitus. Olen tässä samanlaisia asioita pohtinut yliopisto-opintoihin liittyen vetäessäni yliopistolla marginaaliviivaa konseptipaperille opiskelijakorttia viivaimena käyttäen. Toivotan teille pajalaisille jaksamista nykytilan kyseenalaistamiseen :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sähköisiä sovelluksia fysiikkaan ja kemiaan

Sähköisellä mittauslaitteistolla (esim. Vernier, Pasco) pystyy mittaamaan ja havainnollistamaan mitä erilaisempia asioita, mutta aika harvat yläkoulut lopulta investoivat laitteisiin. Monilta kouluilta sen sijaan löytyy iPadeja ja joka koululta vähintään ihan tavallisia pöytäkoneita. Tässä oppilaideni top 6 –appsit ja saitit.

PhET Simulations PhET-simulaatiot ovat ilmaisia, interaktiivisia Coloradon yliopiston PhET-projektin tuotoksia ja niitä löytyy paljon erityisesti fysiikan ja kemian aihepiireihin. Simulaatiot ovat osin suomenkielisiä. Pääosa simulaatioista vaatii Javan käyttämistä, mutta yhä useampi simulaatio löytyy myös HTML5-versiona. Se mahdollistaa simulaatioiden käytön myös kännyköillä.

Simulaatioiden yhteydestä löytyy myös opettajien tekemiä tehtäväpohjia, mutta ainakaan vielä en ole niistä sellaisia löytänyt, joita olisi voinut sellaisenaan ottaa käyttöön. Aina täytyy vähintään kieltä fiksata tai tehdä ainakin lyhyt ”käännösapu”.

Enpä edes tiedä, mikä voisi olla parempi ta…

Työn alla uudet oppimateriaalit Titaani Fysiikka 7-9 ja Tutkimusmatka 3-6

Ilmiöpaja on tekemiensä koulutusten ohella käsikirjoittanut uutta oppimateriaalia. Olemme kahdessa Kustannusosakeyhtiö Otavan oppikirjailijaryhmässä toteuttamassa uusia oppimateriaalisarjoja. Alakoulun ympäristöopin oppimateriaalin, Tutkimusmatkan, kaksi ensimmäistä osaa on jo valmiina ja saman verran on vielä tulossa. Titaani Fysiikka on uusi yläkoulun fysiikan oppimateriaali.

Molemmissa oppimateriaaleissa keskeistä on oppilaan rohkaiseminen ihmettelemään ja tutkimaan, tekemään havaintoja ja päätelmiä. Molemmat materiaalit toteutetaan sekä perinteisinä kirjoina (tekstikirja ja tehtäväkirja) että aitoina digikirjoina. Lisäksi molempiin sarjoihin laaditaan sähköiset, vuorovaikutteiset tehtävistöt.
Lisää tietoa uusista materiaaleistamme löytyy Otavan sivuilta: www.otava.fi/tutkimusmatkawww.otava.fi/titaani

Tutustu Titaani Fysiikkaan

Titaani Fysiikka on uusi yläkoulun fysiikan oppimateriaali. Titaani Fysiikka käsittää perinteisten tekstikirjan ja tehtäväkirjan lisäksi myös vastaavat online-materiaalit sekä digitaalisen opetusaineiston. Materiaalit löytyvät Otavan Opepalvelusta.

Oppilastyöt ja tutkimukset ovat tärkeä osa fysiikan opiskelua. Ne herättävät kiinnostuksen käsiteltäviin aiheisiin, niiden avulla opitaan toimimaan ryhmässä ja harjoitellaan luovia tapoja ratkaista ongelmia. Opetuskeskustelut ovat hedelmällisiä silloin, kun oppilailla on kokemuksia käsiteltävistä aiheista. Tutkimuksia on sekä tekstikirjassa että tehtäväkirjassa. Tehtävistössä  tutustutaan myös simulaatioihin ja uusiin teknologisiin sovelluksiin.

Titaanissa on koko yläkoulun fysiikan sisällöt yksissä kansissa. Kirjassa on kuusi jaksoa. Tässä niistä kaksi ensimmäistä:

1. Fysiikan maailma Ensimmäisen jakson kuudessa luvussa tutustutaan fysiikkaan, fysiikkaan liittyviin ammatteihin sekä pohditaan fysiikan vaikutusta historiaan ja yhteiskuntaan.…